Aequorea victoria: Loistokas Hydrozoo eli miksi meressä räiskähtelee?

Aequorea victoria, tunnetaan myös nimellä Amerikan loistojelö, on kiehtova hydrozoa-luokan eläin, joka asuu Tyynenmeren rannikolla Pohjois-Amerikassa.
Tästä pienehköstä (vain muutama senttimetri pitkä) ja läpinäkyvästä eliöstä on tullut meribiologian ikoni sen hämmästyttävän kyvyn ansiosta: se hehkuu. Kyseessä ei ole tavallinen hehku, vaan biologinen luminesenssi – prosessi, jossa kemialliset reaktiot tuottavat valoa.
Elämäntapa ja asuinympäristö:
Aequorea victoria on “polttimon” eli polypin muotoinen organismi. Se kiinnittyy kivikoihin ja merileviin syvänmeren virtauksissa ja levittää itsestään pieniä siimamaisia nuppinejä. Nämä nupit irtaantuvat ja kehittyvät itsenäisiksi meduusoiksi, joilla on tavallisia hydrozoa-ominaisuuksia: kelluva kellomainen ruumis ja pitkiä ohuita lonkeroita, joissa sijaitsevat pisteet, jotka ampuvat ulos myrkkyä saalistaan.
Löydetty sattuman varassa:
Vuonna 1960, japanilainen biologi Osamu Shimomura tutki Aequorea victoria-jellyfishin ja huomasi sen hehkuvan heikossa valossa. Hänen löytönsä johti myöhemmin geenitekniikan vallankumoukseen, kuntieteilijät oppivat eristämään Aequorea victoria:sta “Green Fluorescent Protein” - eli GFP-proteiinin, joka on kullan arvoinen työkalu geneettisten prosessien tutkimisessa.
Taustalla oleva mekanismi:
Aequorea victorian bioluminesenssi johtuu kompleksista kemiallisesta reaktiosta.
Jellyfishin soluissa on proteiinia nimeltään aequorin, joka yhdistyy kalsiumioniin läsnä ollessaan. Tämä yhdistelmä laukaisee kemiallisen reaktio ketjun, joka lopulta vapauttaa valoa sinisenä hehkunana.
Ekologian rooli:
Todellisuudessa Aequorea victorian bioluminesenssi on melko heikko ja näkyy vain pimeässä. Tällä valoilla saatetaan houkutella saaliita, mutta sen tarkka ekologinen funktio on yhä hieman mysteeri.
Tutkijat uskovat kuitenkin että hehku voi toimia myös puolustusmekanismina: ärsyttäessä Aequorea victorian hehkuminen saattaa pelottaa pedoijoita pois.
Lääketieteen edistysaskele:
Shimomuran löytö GFP-proteiinista on avannut uusia mahdollisuuksia lääketieteessä ja biologisessa tutkimuksessa.
GFP:tä käytetään nyt laajalti solujen ja geenien seurannassa, sekä uusien lääkkeiden kehityksessä.
Kiintoisia faktoja:
- Aequorea victoria:n bioluminesenssi ei ole ainoa esimerkki merenelävien eläinten valontuotannosta. Monilla muillakin organismeine, kuten meduusoilla ja kalalla on kyky hehkua.
- GFP-proteiinin löytö johti Osamu Shimomuran, Martin Chalfinin ja Roger Y. Tsienin saamiseen Nobel-palkintoon vuonna 2008 kemian alalta.
Yhteenveto:
Aequorea victoria on kiehtova esimerkki luonnon ihmeistä. Sen bioluminesenssi on sekä kaunis että hyödyllinen ominaisuus, joka on auttanut tutkijoita ymmärtämään paremmin elämän saloja.
Ominaisuus | Kuvaus |
---|---|
Koko | 2-5 cm |
Muoto | Polype-tyyppinen polyp tai meduusa |
Asumisympäristö | Tyynenmeren rannikot Pohjois-Amerikassa |
Ravinto | Pienet äyriäiset ja plankton |
Aequorea victoria on muistutus siitä, että luonnossa on vielä paljon löytämättömiä ihmeitä.